Ajatuksia on monen laisia ja eri näkökulmista. Kuitenkin olen haaveillut 16v saakka kisaamisesta, siksi haluan lähteä nyt mukaan, kun mulla on mahdollisuus. Koen muutenkin, että kuntosalilla treenaaminen on mun juttu. Tiedän myös, että dieetistä tulee haastava jossain kohtaa, niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Silti aijon taistella ja päästä loppuun saakka. Onneksi kesällä koin välidieetin ja tiedän osittain mitä on tulossa ja miten kannattaa toimia ja mikä minua saattaa auttaa jaksamaan.
Kuulun siis Team Balanced Bodyyn, jota vetää Maiju Aalto ja Joonas Leppänen. Olen ollut tiimissä huhtikuusta saakka. Maiju ja Joonas kirjoittavat myös blogia, jota voi seurata tästä! Siellä on ehdottomasti lukemisen arvoista tekstiä, kannattaa siis ainakin tsekata. Siellä on myös älyttömän hyvä tarjous menossa, jos kiinnostaa Spartan Gearin PT-koulutus!
7lk 8lk lukion 1lk
Rupesin innostumaan fitnekssestä reilu 3 vuotta sitten. Halusin näyttää urheilulliselta, haastaa itseni ja olla rohkea. Tuolloin olin vielä todella ujo ja pidättäytyväinen. Silloin kisata sai vielä 16 vuotiaana ja halusin kovasti mukaan. Kuitenkaan lihasmassani ei olisi tuolloin läheskään riittänyt, koska olin ruvennut vasta vähän aikaa sitten käymään salilla aktiivisesti. Kerroin haaveestani muutamalle tutulle ja he torppasivat heti haaveeni. Laji oli kuulemma pelkkää itsensä paljastelua, pyllistelyä ja nolaamista. Eikä minusta kuulemma olisi ollut siihen. Keltään ei tullut silloin kannustavaa mielipidettä. Sen jälkeen hautasin haaveeni melkein siihen saakka, kun täytin 18v. Silloin päätin, että jonain päivänä nousen lavalle, koska ITSE halusin sen tehdä. Sekä tajusin, että saan itse päättää elämästäni, eikä kukaan muu. Olin kuitenkin osallistunut Fitfarmin bikinichallengeen keväällä, kun olin 17. Sitä kautta ajatukseni vahvistuivat, mutten halunnut puhua niistä julkisesti paljoakaan. Veikkaan, että epäluulot johtuivat siitä, että olen ollut ylipainoinen ja kappaillut koko elämäni painon kanssa. Miten pienestä pullukka Hennasta voisi muka tulla fitness Henna. Näinhän tulee kuitenkin käymään, lavalla tulen seisoon. Muutenkaan en ole koskaan ajatellut fitnesskisaajia pyllistelijöina ja itsensä paljastelijoina. Musta tämä on aina ollut urheilua ja ihan mahtavan näköistä. Ei todellakaan helppo laji ja vaaditaan kovasti töitä. Ei sinne ihan noin vaan astella. Koen kuitenkin olevani nyt valmis nousemaan uudelle tasolle, kilpailemaan. Kisaan lähinnä itseäni vastaan, mutta minusta löytyy kuitenkin sen verran kilpailijahenkeä, että tottakai haluaisin olla top 6. Suurin saavutus on kuitenkin astella lavalle hyvällä mielellä, tyytyväisenä kuntoon ja että oikeasti pystyin siihen. Lajikin on tässä matkanvarrella vaihtunut, tai no itse halusin kisata bikinissä mielummin kuin bodyssa. Mielestäni tästä on hyvä lähteä, pidän esiintymisestä ja onhan mulla monta vuotta aikaa vielä muuttaakkin lajia jos siltä tuntuu. Nyt katsomaan ja kokemaan hyvällä mielellä, onhan tästä tarkoitus nauttiakkin.
Vuosi, kun täytin 18 on ehkä tärkein vuosi elämässäni. Silloin elämäni muuttui enemmän sellaiseksi, mitä halusin ja mitä oikeasti olin. Uskalsin vihdoin sanoa mielipiteeni enkä antaa muiden määrätä millainen olen tai mitä minun pitäisi ajatella... Silloin rupesi uudet tuulet puhaltamaan ja sen jälkeen olen saanut uusia kavereita, muuttanut uuteen paikkaan, aloin käymään uudella salilla, tapasin valmentajani, päätin toteuttaa unelmani, tapasin nykyisen poikaystäväni, muutimme yhteen, sain mahtavan työpaikan... ja vaikka mitä muuta!:) Nykyään olen sosiaalinen ja avoin höpöttäjä, joka pölisee tuntemattomillekkin ihmisille. Kuori on murtunut lähes kokonaan ympäriltäni. Kuinka paljon parempi voikaan olla, kun uskaltaa puhua asioista avoimesti muille, sekä saa tehdä niitä asioita mistä itse pitää. Uskon, että kaikki voi muuttua, jos vain kerran uskaltaa sanoa ääneen tai muuttaa jotakin asiaa. Minulla ainakin yhden asian muuttaminen, muutti koko elämäni. En kadu sitä päivää sekuntiakaan.Vihdoin se aurinko rupeaa paistamaan tähänkin risukasaan. Seuraava iso etappi on astella lavalle voittajana, itsensä voittajana. Koska tiedän, että MUSTA ON TÄHÄN. Koen, että olen löytänyt oman juttuni mistä nautin. Tanssimininen oli toinen asia mistä pidin, mutta se ei oikein sopinut tämän hetkiseen elämään, niinpä valitsin kuntosalin ja kisat tärkeimmiksi. Haluan panostaa mieluummin tähän.
Tottakai toivon myös valmistuvani vihdoin lukiosta , tiedot tuleekin itseasiassa tämän viikon perjantaina. Jotenkin mulla on todella luottavaiset ajatukset, että pääsisin läpi, onhan syksy mennyt tähänkin saakka positiivisissa merkeissä.
Nämä kuvat otettu kesällä ja syksyllä 2016
Sitten päästäänkin hieman enemmän asiaan, nimittäin kisapohdintoihin tällä hetkellä. Olen aika odottavin mielin, 22vk tuntuu kuitenkin hurjan pitkältä ajalta ja sen aikana tulee tapahtumaan, vaikka ja mitä. Pääsen todennäköisesti kuntoon, jossa en ole ollut sitten 5lk jälkeen. Kasvan varmasti myös hurjasti henkisestikkin. Helppo matka ei varmasti tule olemaan, sekä kyllä tämä parisuhteeltakin vaatii aika paljon. Yksin tässä en siis tule olemaan. Haluan kuitenkin pyrkiä olemaan mahdollisimman hyvä tyttöystävä ja yrittää olla positiivisempi( yrittää päästä eroon mm. pahoista nälkäkiukuista) Uskon kuitenkin, että selviän tästä ja että me selviämme yhdessä. Sitten, kun päivä koittaa niin voin olla ylpeä saavutuksestani ja tuntea, että olen ansainnut tämän päivän täysin. Onneksi mulla on poikaystävä, ystävät ja tiimikaverit, sekä valmentajat jotka tukee ja uskoo. Voidaan sitten kaikki juhlia yhdessä tämän jälkeen.
Olen yrittänyt valmistautua mm. ostamalla ruokakippoja, 6 pack kylmälaukun, uusimalla vitskuvarastot, käymällä nyt lepoviikolla hierojalla ja levätä mahdollisimman paljon ennen kisakautta, purkamalla ajatuksia kisaaja kavereiden kanssa, sopinut tapaamisia ammattilaisten kanssa... Mietin vaan, että mitäköhän vielä pitää muistaa. Mulla kävi sen verran hyvä tuurikin, että sain tuon kylmälaukkuni 30e plus postit. Se oli vieläpä aivan uusi hintalappuineen! Satuin löytämään tämän torista, onneksi sillä se maksaa normaalisti muistaakseni 70-80e(?). Ruokavarastot tulen viikonlopun aikana täyttämään, sillä sain kisakauden ensimmäiset ohjeet. Ruokavalio pysyy samana, mutta aamuaerobisia tuli 4kpl ja salitreeneihin sain uudet ohjelmat. Lihasjumppaa tulee 4 kertaa + plyo viikkoon. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.
Kävin tänään muuten myös kaverini kanssa Ideaparkissa ja mukaani tarttui taas kaiken näköistä. Ostin pari kappaletta jumppakuminauhoja, kertakäyttöisiä kylmäpakkauksia, inkivääri mehua, etten vain tule kipeäksi ja magnesium suihketta. Näillä luulis pärjäävän jo hyvin ja pitkälle. Mitä en tekisikään kisakaudesta täysillä selviytymisen vuoksi:D
Testasin myös KEVIN.MURPHYN shamppoota ja hoitoainetta. Hiuksista tuli ihanan tuuheat ja elävän näköiset. Näyttää, että hiuksia olisi tullut tuplaten päähän. Shamppoo ja hoitoaine tuoksuivat mielestäni aivan sitruunalle.
~ muista USKALTAA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti